sunnuntai, 18. toukokuu 2008
Vihreä yllätys
Frosterit päättivät pakata kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttivat meren rannalle. Entinen tontti ja asumus olivat käyneet ahtaiksi, joten jatkossa tilan kanssa olisi joutunut tappelemaan entistä enemmän (oikeasti siksi, koska poistin ladatut, joita talo oli täynnä, ja ladatut tavarat olivat korvaantuneet maxiksen hirvityksillä ja viimeinen pisara oli, että tikapuut puuttuivat ja niiden tilalla oli tavalliset rappuset. Tilaahan sellaisille ei ollut enkä jaksanut ruveta värkkäämään niiden kanssa. Muutenkin tontti ja talo kokonaisuudessaan olivat kovin pieniä.).
Kerran tilaa oli nyt paljon, oli mahtava tilaisuus rakentaa aivan sellainen tönö kuin mielikuvitusta riittäisi. Tosin Frostereilla ideoita riitti, muttei kahisevaa, joten he aluksi tyytyivät tälläiseen väliaikaisratkaisuun.
Mistään elintärkeästä ei jäänyt pulaa, mutta aika köykäiseksi jäi sisustaminen tässä vaiheessa . Sänkyä käytettiin vuorotellen, joka ei sitten osottautunutkaan kovin upeaksi ideaksi käytännössä, mutta tilanteeseen oli totuttava, jos haluasi nauttia meren tuomista ihanuuksista ennen taloudellisen tilanteen kohentumista.
Lapsilla sujui leikki mainoisti myös hieman huonommissakin olosuhteissa ja ulkonahan oli kiva temmeltää mahtavassa säässä, jos ei halunnut sisällä nyhjöttää. Jannen tyyli kärsi kolauksen ladattujen kaikottua hetkiseksi, mutta taitaa ulkonäkö jäädä tuollaiseksi peilin hankintaan asti. Myös Andreaksen hiukset olivat muuttaneet tyyliään.
Paige halusi pitkittää viimeiseen asti sisälle menoa ja ryhtyikin oikein äidilliseksi ja ryhtyi opastamaan nuorimmaista puhumisopetteluissa.
Arska päätti ottaa kaiken hyödyn irti rantatontista ja aloitti auringon palvomisen. Ensikertalaisena hän oli erityisen tarkka aurinkovoiteen käytöstä, josta sitten ei ollutkaan hyötyä loppupeleissä.
Lapset todellakin nauttivat auringon lämmöstä ja viileän merituulen sekoituksesta lämpötilassa ja viettivätkin kaiken mahdollisen aikansa ulkona.
Jannellakaan ei ollut mitään pahaa sanottavaa siitä, että heillä oli oma ranta, jonka he olivat saaneet melkein pilkkahintaan. Jokainen oli oikein tyytyväinen ulkoilmaan ja rantaan, mutta itse talo ja rahatilanne aiheutti mielipahaa, joten aihetta välteltiin juteltaessa ja he keskittyivät tekemään entistä ankarammin töitä.
Tälläisiä ongelmia se sänkyjen puuttuminen aiheutti. Lapset eivät suostuneet nukkumaan keskenään toistensa kanssa eikä kummankaan vanhempansa, jopa vanhemmat eivät tahtoneet nukkua toistensa vieressä, vaan jompi kumpi pomppasi pystyy toisen tullessa petiin.
Jokaisena iltana Paige meni ihastelemaan raivokasta merta ja kuuntelemaan sen kohinaa. Hän tiesi, että asiat järjestyisivät. Olihan he jo päässeet pitkälle yhdessäja saavuttaneet paljon ja tästä oli hyvä jatkaa eteenpäinkin.
Taisi vastapalkattu lastenhoitajakin pistää aikuisten hermot kireälle.
Onneksi Paige sai seuraavana päivänä ylennyksen ja kumpikin vanhemmista lapsista sai oman sängyn. Naisen vaistot osuvat aina kohdilleen, eikö ?
Arvatkaapa mitä, Janne sai jälleen potkut työstään eikä ollut edes pahoillaan siitä. Taisi vastata ihan tahalleen väärin urakysymykseen.
Arska ja Andre saivat itse huolehtia, että päivän mittaan tuli syötyä ja läksyt tehtyä, sillä ei heidän vanhempiensa aika oikein tahtoneet riittää heidän koko aikaiseen vahtimiseen.
Molemmat Arska että Janne olivat alkaneet nähdä painajaisia ja kumpikin heräili satunnaisesti yöllä. Yleensä he saivat jatkettua uniaan sen kummempia, joten painajaisunista ei muodostunut sen suurempaa ongelmaa.
Välillä kaiken tohinan keskellä yritettiin muistaa Edwarkin, joka välillä ilmoitti olemassaolonsa kovaäänisellä kiukuttelulla. Taitojen opetus jäi vähän taka-alalle, sillä se ei ollut sitä huomiota, jota Ed tahtoi eikä suostunut yhteistyöhön Paigen yrityksistä huolimatta.
Ei se ollut herkkua Paigellekaan, mutta vastuullisena vanhempana tai yrittäen olla sitä, vaati kuitenkin taaperoistaan tottelemaan.
Janne viihtyi oikein hyvin luutarouvan seurassa ja ajankäytön suhteen ei ollut koskaan ongelmia.
Seuraavana aamuna Paigea haettiin töihin tälläisellä kaunottarella. Enääpä ei harmittanut kulkea kimppakyydillä.
Jannella oli myös toisenlainen ystävä, jonka kanssa viettää aikaa. Tosin tämänkin ystävän, jota Janne tapasi sanoa kanikamuksi, ei nähnyt kukaan muu kuin hän itse. Jannehan tunnetusti on ei-niin-täysijärkinen-miespuolinen-henkilö.
Univajettakin Jannella taisi olla. Painajaisia varmaan olikin enemmän kuin hän antaa ymmärtää, mutta miehet harvoin tunnustavat olevansa luusereita.
Sitten olkin Edin vuoro kasvaa lapseksi oppimatta ainuttakaan taitoa, mutta nopsasti hän oppi kävelyn, puhumisen ja vessailyn salat lapseksi kasvettuaan. Ei tarvinnut edes harjoitella yhtään, tulivat ihan luonnostaan.
Lähikuvaa.
Tällä kuvalla ei mitään merkitystä, on vain niin hauska minun pienessä pervossa päässäni. Janne tapasi tosimiehen: "näin pitkä se oli, ajattele minkälaista jälkeä sillä saa aikaan.. " hehe olipas hauskaa..
Joskus jopa Andre teki kotitehtävänsä ja myös ne rästissä olleet.
Ja kun läksyt tuli tehtyä, tuli myös tulosta. Andre sai myös 200 simoleonia bändiin liittymisestä tms.
Janne oli päättänyt taas lähteä töihin, tällä kertaa lakialalle. Jo ensimmäisenä työpäivänä hän sai ylennyksen ja palkankorotuksen.
Arlenesta kasvoi oikein nätti typykkä, josta tuli mammonatavoitteinen. Hän hullaantuu laseista ja hatuista, ja arvostaa luonnollisuutta, joten meikki ei ole hyväksi hänen kumppanilleen. ( Huomasin juuri, ettei hänellä tai isällään ole kulmakarvoja ladattujen poiston jälkeen. Pitää lisätä kunhan kerkeän.)
Tälläiseltä talo näyttää tässä vaiheessa. Kovin siistiä tuolla ei ole ja lattia- sekä seinäpinnat puuttuvat. Simien ympäristöpalkki roikkuu arvattavasti punaisella.
Paige huomasi ystävyysvajeen uranetemisen esteenä ja ryhtyi hankkimaan tuttuja puhelimen välityksellä. Monien sitkeiden yritysten ja kiivaiden puhelin keskusteluiden jälkeen hänelle kuoriutuikin riittävä määrä kaveruksia, jotka takaisivat ennemmin tai myöhemmin hänelle lisää rahaa.
Andreas jaksoi tukea isäänsä työnsä puolesta ja olikin hyvin iloinen, että tämä jaksoi aina yrittää, vaikka onni ei osunutkaan aina kohdalle ja joitakin vastoinkäymisiäkin eteen oli sattunut. Jokaisen työpäivän päätteeksi Andreas piristi isänsä päivää tulemalla vastaan ja halaamaalla.
Aska ei jaksanut kovin kauaa arkea ja vaati elämälleen jotain uutta ja merkityksellistä, joten hän siltä istumalta soittaa pirautti yliopistolle ja tiedusteli olisko hänelle tarjolle opiskelupaikkaa, ja tietystihän kympin oppilaalle aina paikka jostakin lohkeaisi.
Paige rakasti rannalla oleilua ja hän rakasti merta, hän tunsi olevansa yhtä meren kanssa. Muuttaminen oli kannattunut, vaikka työtä sen jälkeen oli joutunut tekemään kahta kauheammin. Nyt hänen jälkeläisillään olisi paikka, jossa olla ja jatkaa sukua.
Joskus täytyi myös syödä. Jannekin miespuolisena henkilö kokkaili oikein mielellään nälän yllättäessä, mutta mielummin hän söi vaimonsa laittamaa ruokaa, joka oli hänestä paljon parempaa kuin omansa.
Jannellakin menee töissä oikein kivasti. Hän nykyään toimii sihteerinä ja saakin mukavasti korvaustaan tekemästään työstä. Paigekin oli edennyt urallaan asteen verran ja on työpaikkansa konttorijohtaja.
Andre kasvoi ja lähti sen miettimättä yliopistoon. Tavoitteekseen hän sai nautinnon ja toivoo tulevan kumppaninsa olevan hyvä kokki ja siivoaja. Hän haaveilee simistä, joka ei käytä uimapukua, vaan ui mielummin alasti.
Pikku Eddie sai ryhtyä harjoittelemaan erinäisiä taitoja tulevaisuutta silmällä pitäen.
Eräänä päivänä sisälle tepustelee tälläinen sim ja alkaa röyhkeästi kysymättä pelaamaan tikan heittoa. Herra sai pian lähtöpassit kun talonväki saivat selville tunkeilijan olemassaolon.
Myös Gullik oli taas aloittanut häiriköinnin, aluksi soittelemalla ja sitten tunkeutumalle pihalle ja rimputtelemalla ovikelloa. Viisaat simini leikkivät etteivät he olleet kotona ja odottivat outolinnun kaikkoamista.
Ensimmäinen kerta kun lähes koko perhe syö yhdessä ruokansa. Jannelle hyvin maittaa Paigen valmistama ruoka. Harvinaislaatuinen otos :>
Ruokailun jälkeen Janne joutui osoittamaan miehiset taitonsa ja korjaamaan hänen itse rikkomansa suihkun. Sen minkä jälkeensä jättää, edestänsä sen löytää.
Monenlaisista kriiseistä huolimatta pari jaksoi rakastaa toisiaan eikä suhde ollut päässyt väljähtymään, vaikka aina eivät jaksaneet osoittaa rakkauttaan toisiaan kohtaan. (inhoan maxiksen kulmakarvoja ! )
Yllätysyllätys, nyt oli Paige vuoro kartuttaa ikävuosiaan. Minusta ei mitenkään pahan näköinen, ei ollenkaan.
Paige oli virkeä ja vetreä vanhus eikä antanut iän vaikuttaa tekemisiinsä. Poikansa kanssa pallon kopittelu sujui edelleenkin hyvin.
Siitä huolimatta, että Paigelle oli tullut pari ryppyä ja hiuksien väri harmaantunut, ei hänen viehätysvoimansa ollut kadonnut Jannen silmissä ja touhut jatkuivat samaan malliin.
Loppuun vielä kuvaa talosta nykyisellään, joka on oikeastaan isohko. Sisällä on tapetit ja lamputkin katoista löytyy.
Ja kuten aina, kommentointi ja palaute ei ole kiellettyä, vaan oikein toivottavaa.
Kommentit